Skip to main content
SLU publication database (SLUpub)

Report2009

Ruokajätteen kompostoinnin hajuhaittojen minimointi prosessioptimoinnilla : pohjoismainen yhteistyöprojekti

Sundberg, Cecilia; Jönsson, Håkan; Romantschuk, Martin; Smårs, Sven

Abstract

tellun ruokajätteen kompostointiprosessien suunnittelua ja käyttöä varten, jotta:  prosessista aiheutuvien hajuhaittojen riski voitaisiin minimoida  valmiista tuotteesta aiheutuvien hajuhaittojen riski voitaisiin minimoida  jotta prosessista tulisi tehokas ja ennustettava  jotta tuotteesta tulisi laadultaan tasainen ja hyvä Hankkeen hypoteesi oli, että kompostointiprosessin hajupäästöjen kokonaismäärä ja valmiin kompostointituotteen hajuriski voidaan minimoida maksimoimalla prosessissa aineenvaihduntanopeus ja hajoaminen. Hankkeessa tutkittiin saapuvaa biojätettä, jota otettiin vastaan kolmeen täysimittaiseen kompostointilaitokseen, (NSR Ruotsissa, YTV Suomessa ja IVAR Norjassa) sekä Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) koereaktoriin. Mittaustuloksista ilmeni voimakas riippuvuussuhde pH:n ja hajun välillä kompostin huokosilmassa. pH-arvojen ollessa pieniä oli hajupitoisuus hyvin suuri, vähintään 70 000 ja joskus jopa yli 2 miljoonaa ouE/m3, kun taas pH:n ollessa yli 7 oli hajupitoisuus enimmillään 44 000 ouE/m3. Kerätty biojäte oli kauttaaltaan hapanta, PH vaihteli välillä 4,7 ja 6,0. Kokeissa vahvistui aiemmista tuloksista saatu käsitys, että hajoamisprosessi sujuu paljon hitaammin pH:n ollessa pieni (alle 6), mikäli lämpötilan annetaan nousta yli 40 celsiusasteen. Jos taas lämpötila pidetään alle 40 celsiusasteessa, niin prosessista tulee intensiivinen ja pH kasvaa hyvin nopeasti. Kun pH on kasvanut yli arvon 6,5, mutta ei sitä ennen, tulee lämpötilan antaa nousta yli 55 celsiusasteen, koska näin saadaan hajoamisnopeus maksimoiduksi. Tärkein suositus hajuhaittojen vähentämiseksi ruokajätteen kompostoinnin yhteydessä on, että prosessia tulee ohjata siten, että pH kasvaa nopeasti. Se voidaan saada aikaan prosessin alkuvaiheessa voimakkaalla ilmastuksella, joka edistää jäähtymistä ja hapensaantia. Toinen keino kasvattaa pH-lukua on lisätä ainesta, jolla on selvästi suurempi pH-arvo, esimerkiksi valmista kompostia tai tuhkaa. Näin laitoksella voidaan minimoida voimakkaasti haisevan happaman kompostin määrä. Hajoaminen maksimoidaan jo alussa, jolloin myös mahdollisimman suuri osa kokonaishajupäästöistä tapahtuu laitoksen sisällä. Tällöin hajuaineet voidaan käsitellä ennen kuin ne päätyvät ympäristöön. Helposti käytettävissä olevan energian määrä stabiilissa ja hyvin kypsyneessä kompostissa on pieni, ruokajätteessä taas hyvin suuri, Kompostointiprosessissa vapautuu siis suuri määrä energiaa lämpönä, ennen kuin 10 Ruokajätteen kompostoinnin hajuhaittojen minimointi prosessioptimoinnilla komposti on stabiili ja kypsä. Suurissa kompostointilaitoksissa (toisin kuin kotikomposteissa) pääosa energiasta poistuu haihtuvan veden mukana. Koska ruokajätteessä on niin runsaasti energiaa, ei saapuvan jätteen sisältämä vesimäärä riitä mahdollistamaan energian poistumista siinä määrin kuin olisi tarpeen kompostin stabiloitumiseksi. Optimaalisen nopean prosessin saavuttamiseksi laitoksen suljetussa osassa on siis voitava lisätä vettä, koska muuten prosessi pysähtyy, kunnes riittävä jäähtyminen saavutetaan esimerkiksi lisäveden tullessa sateena tai lumena jälkikypsynnän aikana

Published in

TemaNord
2009, number: 2009:574ISBN: 978-92-893-1935-5Publisher: Nordic Council of Ministers